Pyydä maksuton tarjous!
6.11.2019

Suhteeni ruotsin kieleen


Tänään on ruotsalaisuuden päivä.

Oma suhteeni ruotsin kieleen on ollut hieman ristiriitainen siitä lähtien, kun aloin opiskella sitä yläasteella. Ei tosin epäluulojen vuoksi eikä siksi, että en olisi pitänyt itse kielestä – kielellisesti lahjakkaalle oppilaalle ruotsi oli sinänsä ihan helppo ja mukava aine.

Yläasteella ruotsinopettajanani oli kuitenkin perheemme pitkäaikainen naapuri, mikä tuntui teinitytöstä hieman kiusalliselta.

Abivuoteni alkaessa taas isästäni tuli lukion ainoa ruotsinopettaja. En käynyt yhtään ylimääräistä ruotsinkurssia, ja kirjoitin ruotsin jo syksyllä.

Yliopistossa otin ruotsin kääntämisen sivuaineekseni, mutta aine tuntui alusta alkaen hieman nurkkakuntaiselta, koska lehtoreita oli käytännössä vain yksi, kun englannin puolella opettajakunta oli huomattavasti laajempi. Lyhyeksikin sivuaine jäi, sillä pitkän sivuaineen suorittaminen olisi edellyttänyt tulkkauskurssia ja lisää ruotsiin päin kääntämisen kursseja – tulkkaushan oli esiintymiskammoiselle introvertille ylitsepääsemätön kauhistus, enkä aiempien kurssien perusteella tuntenut taitojeni riittävän ruotsiin kääntämiseenkään.

Käännöstoimistossa ruotsista silti tuli yksi työkielistäni, vaikka tunsinkin sen aina olevan huomattavasti englantia heikommissa kantimissa – enhän osannut tuottaa virheetöntä ruotsia itse enkä edes ymmärtänyt puhutusta riikinruotsista kuin sanan sieltä täältä. Nyt viime vuosina yrittäjänä ruotsinkäännöksiä on alkanut tulla enemmän, ja osa niistä on ollut tekemistäni töistä kiinnostavimpien joukossa. Samalla ruotsin kääntäminen on alkanut tuntua myös mukavalla tavalla haastavalta eikä vain hankalalta. On ihanaa huomata ruotsinkielisiä ohjelmia katsoessaan, että puhettakin ymmärtää.

Monet noista ruotsista tehtävistä käännöksistä ovat kaksikielisen maamme sisäisiä käännöksiä. Eläköön siis toinen virallinen kielemme, joka osaltaan tuo leivän kääntäjän pöytään!





14.10.2019

Akateemiset tekstit


Olen viimeisten puolentoista kuukauden ajan opiskellut forensista lingvistiikkaa Uumajan yliopiston etäkurssilla, ja olen sen myötä pitkästä aikaa sekä lukenut että tuottanut akateemista tekstiä varsin runsaasti. Täytyy todeta, että se on kyllä ihan oma kirjoittamisen lajinsa! Omista opiskeluajoistani on jo sen verran kauan, että olen joutunut opettelemaan akateemisen kirjoittamisen aivan uudelleen. Ihan omaksi tekstityypikseni en sitä ole koskaan muutenkaan mieltänyt, sillä minulla on – tai oli ainakin nuorempana – taipumusta hieman räväkämpään ja humoristisempaan kirjoittamiseen. Sinänsä on kuitenkin mukava päästä verestämään näitäkin taitoja.

Siitä päästään kuitenkin kysymyksiin, joita olen näiden opintojen myötä alkanut pohtia entistä enemmän. Onko akateemisen tekstin pakko olla kuivaa? Menettääkö tutkija uskottavuutensa, jos hän kirjoittaa viihdyttävästi? Kurssille luettavat kirjat ovat nimittäin kiehtovasta aihepiiristään huolimatta pääasiassa jokseenkin puuduttavia. Ainakin minun olisi helpompi keskittyä teksteihin, joita on myös mukava lukea, ja paremmin ne jäävät mieleenkin kuin kuivuuttaan käpristelevät kirjoitelmat. Muistan vieläkin muinoin pääsykoekirjana lukemani George Yulen The Study of Language -kirjan, jossa aihetta käsiteltiin sekä informatiivisesti että viihdyttävästi.

Olen myös huomannut, että tutkimusaiheiset ja teoreettiset tekstit ovat usein tyylinsä ja lauserakenteidensa puolesta tarpeettoman vaikeaselkoisia. Samat asiat voisi yleensä ilmaista paljon selkeämminkin. Sekin osaltaan parantaisi tekstin luettavuutta ja mieleenpainuvuutta.

Forensisesta lingvistiikasta täytynee kirjoittaa oma postaus jossain välissä, niin mielenkiintoinen aihe se on! Vinkkinä kuitenkin jo, että loppukuusta julkaistaan Roosa Rentolan aiheeseen liittyvä kirja Kielestä kiinni. Sitä akateemisempaa näkökulmaa taas saa Rentolan opinnäytetyöstä Forensinen lingvistiikka: kielentutkimuksen hyödyntäminen esitutkinnassa ja tuomioistuimessa.





12.7.2019

Funktio


Vaihtelu virkistää, ja vaihteleva teksti on oletettavasti on mielenkiintoisempaa luettavaa kuin kovin toisteinen. Itsekin pyrin kirjoittaessani yleensä variaatioon niin sanojen kuin rakenteidenkin osalta.

Nyt olen kuitenkin viikon verran kääntänyt ohjeita, joiden aihepiiri ei ole minulle aivan tutuimmasta päästä. Kun samoista asioista vielä käytetään useaa eri termiä, on asiakkaalle lähtenyt iso liuta kysymyksiä. Tuli mieleen opiskeluajoilta kovin tuttu sana: FUNKTIO. Jos tarkoitus on ohjeistaa muita, lienee tärkeämpää kirjoittaa selkeästi kuin vaihtelevasti.

Eikä ole tarkoitus kritisoida kyseisen tekstin kirjoittajaa - nämä termivaihtelut saattavat olla varsinaiselle kohdeyleisölle ihan selkeitä. Kunhan pohdin, että tämä saattoi olla ihan hyvä muistutus itsellekin. Aina ei tarvitse eikä edes kannata pyrkiä vaihteluun, jos se ei ole funktion kannalta oleellista.

Täytyy silti todeta, että funktio-sana herättää minussa lievästi negatiivisia tunteita. Ehkä siihen törmäsi yliopistossa vähän turhankin usein...





7.6.2019

Teksti vai video


Viime vuosina olen useita kertoja kuullut tai lukenut, kuinka tärkeää yrityksen tai yrittäjän olisi tehdä videoita. Täytyy myöntää, että minulle niiden merkitys ei kuitenkaan ole vieläkään aivan täysin valjennut. Ei kai video sentään mikään itseisarvo ole?

Esimerkiksi toimintaohjeille video on toki usein varsin toimiva muoto. Jos kuvassa sen sijaan näytetään vain puhuvaa ihmistä ja saman sisällön voisi yhtä hyvin esittää kirjallisesti, minusta se on ennemminkin ajattelematon ratkaisu. Tekstistä näkee nopeasti, onko sisältö lukijalle relevanttia. Sen voi silmäillä pikaisesti läpi, siitä voi poimia pääkohdat ja ne voi vaikka kopioida itselleen talteen. Tarvittaessa tekstiä voi havainnollistaa kuvilla. Jos johonkin kohtaan haluaa pysähtyä pidemmäksi aikaa, se onnistuu ilman pause-painikkeita.

Videosta sen sijaan ei saa pikakelaamalla irti paljonkaan – varsinkaan, jos kuva ei juuri muutu. Tärkeitä kohtia on yleensä mahdoton poimia katsomatta koko videota. Tallennettuna video vie huomattavasti enemmän tilaa kuin teksti. Eikä videon sisältöä löydy hakusanoilla sen paremmin koneelta kuin netistäkään, lukuun ottamatta metatietoihin kenties lisättyjä sanoja. Pahimmassa tapauksessa katsoja toteaa katselun jälkeen tuhlanneensa aikaa itselleen täysin merkityksettömään sisältöön.

Tekijälle viestin puhuminen saattaa olla nopeampaa kuin sen kirjoittaminen, mutta oman kokemukseni perusteella video tuo sanomaan harvoin lisäarvoa. Kaiken lisäksi yleisöltä kuluu videon katsomiseen usein enemmän aikaa kuin saman viestin silmäilemiseen kirjallisessa muodossa. Näistä syistä liputan yhä kirjallisen viestinnän puolesta - enkä itse jaksa katsoa videoita juuri koskaan.





18.3.2019

Viralliset eli auktorisoidut käännökset


Hain opiskelemaan Uumajan yliopiston järjestämälle kiinnostavalle verkkokurssille, ja hakemuksen liitteeksi edellytettiin kopiota lukion päättötodistuksesta sekä ylioppilastutkintotodistuksesta virallisine käännöksineen. Siitä tuli mieleen kirjoittaa tämä teksti.

Minulta pyydetään nimittäin aina silloin tällöin tarjousta kyseisten todistusten kääntämisestä englanniksi, ja pyytäjä tarvitsee yleensä auktorisoidun käännöksen. Yo-todistusten kyselijät ohjaan tavallisesti Ylioppilastutkintolautakunnan sivustolle, josta voi tilata mm. vakiomuotoisia todistuskäännöksiä ja kopioita todistuksista. Tilaus onnistuu näppärästi, ja käännös tulee todennäköisesti halvemmaksi kuin kääntäjältä tai käännöstoimistolta tilattuna – jos siis suunnittelet vaikkapa hakevasi opiskelemaan ulkomaille, ota linkki talteen! Muista kuitenkin tilata tarvitsemasi asiakirjat hyvissä ajoin, sillä todistusjäljennösten ja käännöstodistusten toimitusajaksi ilmoitetaan sivustolla noin kaksi viikkoa.

Koska käännän ensisijaisesti tyyliltään hieman luovempia tekstejä, en ole koskaan suorittanut auktorisoidun kääntäjän tutkintoa (joka aiemmin tunnettiin nimellä virallisen kääntäjän tutkinto) enkä siis pysty itse toimittamaan muitakaan auktorisoituja käännöksiä. Toki pyrin aina ohjaamaan sellaista tarvitsevat asiakkaat kyseisessä kieliparissa auktorisoidun kääntäjän puoleen. Auktorisoituja kääntäjiä voi kuitenkin myös hakea Opetushallituksen sivuilta. Kääntäjien yhteystietoja siellä ei valitettavasti kerrota, mutta nimen ja asuinpaikkakunnan avulla nekin toivottavasti löytyvät Googlesta tai muuta kautta.

Lisätietoja auktorisoidusta kääntämisestä saat halutessasi vaikkapa Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivustolta. Auktorisoitu käännöshän on siis käännös, jolla on sama todistusvoima kuin alkuperäisellä asiakirjalla. Tällaisia käännöksiä tarvitaan lähinnä virallisissa yhteyksissä. Esimerkiksi markkinointihenkistä käännöstä tarvitessasi sinun kannattaa kääntyä nimenomaan markkinointiteksteihin erikoistuneen kääntäjän puoleen, oli hän auktorisoitu tai ei.





17.2.2019

Friikku vai käännöstoimisto?


Nettisivuillani oli pitkään artikkeli "Miksi käyttää freelance-kääntäjää". Tajusin kuitenkin taannoin, että se ei ollut lähestymiseltään kovin asiakaskeskeinen – toki iso käännöstoimisto voi joskus olla friikkua osuvampi valinta. Tässäpä siis päivitetty teksti, jossa on huomioitu käännöstoimistojenkin edut asiakkaalle.

Miksi käyttää freelance-kääntäjää?


Kun valitset käännöksen toimittajaksi freelance-kääntäjän, sinulla on suora keskusteluyhteys työn tekijään. Koska välissä ei ole erillistä käännöskoordinaattoria tai pahimmassa tapauksessa useita välikäsiä, voit luottaa siihen, että viestisi menee perille asti. Lisäksi olet aina yhteydessä samaan henkilöön. Myös kääntäjän on helpompi pyytää tarkennuksia tarvittaessa, kun tilaajaan on suora yhteys. Varsinkin kiiretöissä on kummankin osapuolen kannalta mukava, kun viestit eivät kulje kiertoteitä pitkin.

Kaikki tekstisi kääntää sama ihminen. Niinpä sanasto ja tyyli pysyvät yhdenmukaisina toimeksiannosta toiseen, ja kääntäjä pääsee kerta kerralta syvemmälle sinun maailmaasi. Ainakin minua motivoi se, että opin tuntemaan asiakkaani kunnolla.

Myös useimmat käännöstoimistot käyttävät pääasiassa freelance-kääntäjiä, mutta välikäsien vuoksi koko palkkio ei suinkaan mene työn tekijälle. Kun maksat suoraan kääntäjälle, hänellä on paremmat taloudelliset valmiudet keskittyä toimeksiantoon juuri niin kauan kuin tarve vaatii. Tämä näkyy usein lopputuloksen parempana laatuna. Hintakin saattaa olla edullisempi, koska kääntäjän kustannusrakenne on isoa yritystä yksinkertaisempi.

Miksi käyttää käännöstoimistoa?


Käännöstoimistoilla toimitusajat saattavat olla friikkua lyhemmät, koska toimistot voivat valita listoiltaan kulloinkin nopeimman toimittajan siinä, missä yksi ihminen pystyy kääntämään vain määränsä verran päivässä. Jos nopea toimitus on tärkeintä, iso toimisto saattaa siis olla parempi valinta.

Jos taas sama teksti tarvitaan usealle kielelle, käännöstoimistolla voi olla paremmat resurssit kaikkien kieliversioiden toimittamiseen kuin yksin toimivalla kääntäjällä.

Myös silloin, kun haluat esimerkiksi erikoisemmassa formaatissa olevan tiedoston takaisin asetteluita myöten valmiiksi viimeisteltynä, isommalla käännöstoimistolla saattaa olla paremmat valmiudet toiveidesi täyttämiseen. Vaikka nykyajan käännösohjelmat osaavat käsitellä monenlaisia tiedostomuotoja, layoutia niillä ei juuri pysty muokkaamaan. Harvalla kääntäjällä on kuitenkaan mahdollisuuksia hankkia kymmentä kallista taitto-ohjelmaa ja opetella käyttämään niitä. Käännöstoimistoilla sen sijaan on usein omat IT-osaajansa, jotka hoitavat taittopuolen.

Eivät asiat toki koskaan käytännössä ihan näin mustavalkoisia ole. Käännöstoimistotkin tekevät sanastotyötä ja käyttävät käännösmuisteja, jotka osaltaan auttavat pitämään sanaston yhdenmukaisena toimeksiannosta toiseen. Monet friikkukääntäjät taas pystyvät verkostojensa kautta hoitamaan myös monikielisiä projekteja ja taittotehtäviä, eikä friikun käyttö automaattisesti tarkoita aikataulujen venymistä – voipa joskus olla jopa päinvastoin. Näitä asioita kannattaa silti miettiä, jos tarvitset käännöstä.





17.2.2019

Tämä ei ole blogi


En ole hyvä sitoutumaan. Kartan harrastuksia, joissa täytyy ilmaantua paikalle samaan aikaan joka viikko. Voin silti käydä tyytyväisenä samalla irtotunnilla viikosta toiseen, kunhan tiedän, että halutessani voin jättää tunnin väliin.

Siksi en rohkene kutsua tätä sivua blogiksi. Kauhistus, sellaistahan pitäisi päivittää säännöllisesti! Pohdintoja voi kirjoitella satunnaisemmin – silloin, kun siltä tuntuu.

Ehkäpä kuitenkin kirjoittelen tänne silloin tällöin kieltä, kääntämistä ja yrittäjyyttä sivuavista aiheista. Mihinkään sitoutumatta – silloin, kun siltä tuntuu.
 
Suomeksi In English